Tervetuloa
Taputtelet rattia hermostuneena ja vilkuilet trailerikameran näyttöä vähän väliä. Hevoset ovat rauhattomia ja katsot pimenevään iltaan hermostuneena. Ympärillässi avautuu vain pimeää metsikköä ja peltopätkiä. Suuret kylmät lumihiutaleet leijailevat tuulilasiin ja olet varma, että olet eksynyt. Ajantajusi katoaa ja mielesi valtaa harmaanmusta tyhjyys. Pysähdyt tien laitaan laittaaksesi klipatuille hevosillesi toppaloimet. Silloin huomaat riukuaidan tien vierssä ja tähyilet asutuksen toivossa pimeyteen. Kaukaa metsän keskeltä loistaa lämmin kultainen valo. Hyppäät takaisin autoon ja käännyt huomaamallesi pienemälle pihatielle, joka johtaa valoa kohti. Sen päässä pysähdyt ja huomaat päätynesi keskelle tallipihaa. Vanha punainen talo seisoo kuusten katveessa ja ikkunoista lankeaa lämmintä valoa koskemattomalle hangelle. Tallirakennus nököttää sen vieressä ja maneesi ja kenttä häämöttävät kauempana. Juuri silloin, vieressä olevassa tarhassa, kuusen takaa pimeydestä työntyy valon kehään pieni liinakko suomenhevonen.
Olet saapunut Hairahdukseen.
Olet saapunut Hairahdukseen.
Tervetuloa! Monen syrjätien ja mutkan kautta olet löytänyt tiesi Hairahdukseen, keskelle Keski-Suomen kukkuloita. Virtuaalitalli kasvattaa suomenhevosia ja puoliverisiä, joten muun rotuisia kaviokkaita voi tallilta olla vaikea löytää. Hairahduksella on takanaan pitkä historia, niin tallin, kuin vanhan tilankin osalta. Punaiseen taloon, luhtiaittaan ja vanhaan talliin liittyy monen sukupolven muistot ja ilot ja vanha kuusikko kätkee sisäänsä monia salaisuuksia. Astu siis sisään perinteiden, muistojen ja uusien ajatusten tilalle, suomalaisen sinivalkoisen taivaan alle!
-Martta VRL-12873
Päivitykset
29.07.2017 - Kuolleista herääminen! Yli vuosi ollaan oltu totaalisessa koomassa, mutta nyt on aika aktivoitua ja alkaa taas höseltää netin parissa. Ikivanhoja kilpailuja lisätty kisakalentereihin, ja Hairahdukseen on syntynyt ENSIMMÄINEN KASVATTI! Pieni rautias Hairahduksen Himmelivaras on Rallin ja Harhan tytär. Tarina Himmelin synnystä löytyy sekä tallipäiväkirjasta, että tyttösen sivuilta.
01.05.2016 - Ohhoh, jälleen kerran on netistä ollut pitempää taukoa! Nyt kuitenkin ulkoasua muutettu, ja hevosia taas ilmoitettu urakalla kisoihin. 03.02.2016 - Ulkoasun sävy vaihdettu talvisemmaksi ja pari kisaa lisätty hevosten sivuille. 14.08.2015 - Ryhdistydyin netin puolella ja lisäsin vihdoin hevosten kisakalentereihin joitakin vanhoja kisoja. Lisäksi ilmoittauduin muutamiin kisoihin, ehkä tästä pikkuhiljaa aktivoituisin. Uusia kuvia työn alla, ja talliin tulossa kuun aikana uusi suokki. |
Tallipäiväkirja
29.07.2017, kirjoittaja: Martta - Olin jos syömässä iltapalaa keittiössä A-E:n kanssa kun Henri ryntäsi sisään pää kolmantena jalkana ja alkoi kiljua suoraa huutoa: "Harha varsoo! Harha varsoo! Effe sanoi että sinne pitää heti mennä rauhoitteleemaan ja Harha on ihan huolissaan ja kaikkea!" Iltapalaleipä jäi yksinään nököttämään pöydälle kun me kaikki kolme rynnistimme äänekkäänä sekamelskana ulos. Tallin ovelle päästyäni vedin syvään henkeä ja pysähdyin hetkeksi. "Nyt on sinun taidoistasi hyötyä A-E. Henri, voit hyvin lähteä kotiin jos tahdot, tästä tulee pitkä yö," katsoin kumpaakin vakavana. Henri totesi kuitenkin, että valvoisi paljon mieluummin kokonaisen vuoden kuin lähtisi nyt kotiin, joten astuimme yhtenä jalkana sisään talliin. Effe seisoskeli Harhan karsinassa ja puheli tammalle tuttavallisesti. Harha kierteli hitaasti astellen karsinaansa ympäri ja puhisi äänekkäästi. Ralli kuikuili karsinansa oven yli viisaan näköisenä, vaikka epäilin, ymmärsikö herra saavansa pian perheenlisäsystä. Effe katseli meitä kulmiensa alta ja urahti: " Voisitte hyvin hakea makuupussit ja ruokaa, kun kerran aiotte jumittaa täällä. Tästä tulee pitkä yö."
Kello oli varttia yli viisi aamulla, kun pieni punarautias tammavarsa liukui pehmeälle purupatjalle. Sen karvapeite oli tiheä ja pehmeä ja uskomattoman loimuavan oranssi, kaunein väri jonka olin koskaan nähnyt. Pikkuisella ei ollut muita merkkejä kuin pieni tähti keskellä otssa. Se loisiti kirkkaan valkoisena muuten punaruskeasta päästä. Suuret tummat silmät tutkivat ihmeissään outoa uutta maailmaa. Harha nosti väsyneenä päätään ja alkoi nuolla pikkuista. Kun minä keskityin ihailemaan ihmeellistä pikku olentoa, A-E tarkisti, että kaikki oli kunnossa, katkaisi napanuoran ja haki Harhalle puuroa. Minä vain tuojotin ihmeissäni. Hairahduksen ensimmäinen kasvatti.
30.08.2015, kirjoittaja: Martta - Kävelin metsätietä kirpeässä aamuilmassa ja hyräilin itsekseni. Ralli seurasi rauhallisesti narussa ja metsän hiljaisuuden rikkoi vain askeltemme rahina. Hengitys huurusi ja Rallin selässä oleva viltti näytti sopivan sille mainiosti. Katselin rapisevia keltaisenoransseja lehtiä joita oli jo kerääntynyt polulle kuin matoksi. Pian olimme takaisin tallilla. Kävely oli virkistänyt mukavasti ja vein Rallin tarhaan reippaasti. Ori näytti tyytyväiseltä, kun sai rynnätä heinäkasalle. Tasainen rouske täytti ilman kun Ralli nautti aamupalaansa. Käännyin ympäri ja astelin sisälle talliin. Otin Remman riimun ja sujautin sen tamman päähän. Remma lähti iloisena tanssahdellen perääni kun lähdimme ulos. Tarhan portilla jouduin vähän rauhoittelemaan tyttöstä, ja irti päästyään Remma sinkosi heti pukittelemaan ympäri tarhaa. Mella osasi suhtautua rauhallisemmin kun hain sen. Huomasin, että Remmakin oli näköjään jo rauhoittunut ja rouskutteli sekin aamuheiniään. Päästin Mellan tarhaansa ja katselin kun iso vaahteranlehti leijaili kuulaan ilman halki ja laskeutui Mellan selälle. Tamma säpsähti hieman ja ravisteli lehden pois. Hymyilin itsekseni kun lähdin hakemaan loppuja hevosia ulos. Syksy oli saapunut Hairahdukseen.
Kello oli varttia yli viisi aamulla, kun pieni punarautias tammavarsa liukui pehmeälle purupatjalle. Sen karvapeite oli tiheä ja pehmeä ja uskomattoman loimuavan oranssi, kaunein väri jonka olin koskaan nähnyt. Pikkuisella ei ollut muita merkkejä kuin pieni tähti keskellä otssa. Se loisiti kirkkaan valkoisena muuten punaruskeasta päästä. Suuret tummat silmät tutkivat ihmeissään outoa uutta maailmaa. Harha nosti väsyneenä päätään ja alkoi nuolla pikkuista. Kun minä keskityin ihailemaan ihmeellistä pikku olentoa, A-E tarkisti, että kaikki oli kunnossa, katkaisi napanuoran ja haki Harhalle puuroa. Minä vain tuojotin ihmeissäni. Hairahduksen ensimmäinen kasvatti.
30.08.2015, kirjoittaja: Martta - Kävelin metsätietä kirpeässä aamuilmassa ja hyräilin itsekseni. Ralli seurasi rauhallisesti narussa ja metsän hiljaisuuden rikkoi vain askeltemme rahina. Hengitys huurusi ja Rallin selässä oleva viltti näytti sopivan sille mainiosti. Katselin rapisevia keltaisenoransseja lehtiä joita oli jo kerääntynyt polulle kuin matoksi. Pian olimme takaisin tallilla. Kävely oli virkistänyt mukavasti ja vein Rallin tarhaan reippaasti. Ori näytti tyytyväiseltä, kun sai rynnätä heinäkasalle. Tasainen rouske täytti ilman kun Ralli nautti aamupalaansa. Käännyin ympäri ja astelin sisälle talliin. Otin Remman riimun ja sujautin sen tamman päähän. Remma lähti iloisena tanssahdellen perääni kun lähdimme ulos. Tarhan portilla jouduin vähän rauhoittelemaan tyttöstä, ja irti päästyään Remma sinkosi heti pukittelemaan ympäri tarhaa. Mella osasi suhtautua rauhallisemmin kun hain sen. Huomasin, että Remmakin oli näköjään jo rauhoittunut ja rouskutteli sekin aamuheiniään. Päästin Mellan tarhaansa ja katselin kun iso vaahteranlehti leijaili kuulaan ilman halki ja laskeutui Mellan selälle. Tamma säpsähti hieman ja ravisteli lehden pois. Hymyilin itsekseni kun lähdin hakemaan loppuja hevosia ulos. Syksy oli saapunut Hairahdukseen.
virtuaalitalli / a sim game stable